Blogi siirtyy

Blogini on siirtynyt uuteen osoitteeseen ja tämä vanha blogi poistuu jonkin ajan kuluttua.

Tervetuloa uuteen kotiin kommentoimaan ja käymään keskustelua!

Lähetystyöntekijät vakoojina Suomessa?

Jatketaanpa materiaalin laittamista esiin nettiin, kun kerran pääsin vauhtiin.

Tällä kertaa hieman uudempaa tavaraa. Moni lienee kuullut väitteen, jonka mukaan mormonilähetyssaarnaajat olisivat amerikkalaisia agentteja valepuvussa tms. Tällaiset pohdinnat on joissakin piireissä otettu ihan tosissaan, varsinkin heti 2. maailmansodan jälkeen.

Kesällä 2006 pidin Amerikassa aiheesta esityksen nimeltä "Boys, Boys, Spies? Mormon Missionaries as Suspected American Agents in Finland", jonka voi kuunnella tästä (MP3, 6.5 Mt, 27 min.). Kuvituksena käyttämäni sanomalehtikuvat voi katsoa tästä (PDF, 400 kt). Käsittelen pääasiassa 1980-luvun alkupuoliskoa.

Kirjoitin keväällä 2008 aiheesta Aamulehteen alakerta-artikkelin, mutta toisin kuin yllä oleva esitys se keskittyy 1940- ja 1950-lukuihin. Sen voi lukea tästä (PDF, 140 kt).

Esitys mormoneista vanhoissa sanomalehdissä

Pidin toukokuussa 2008 esityksen "Finland's Encounter with Nineteenth-Century Mormonism as Recorded in Newspapers" Helsingin yliopiston Renvall-instituutin järjestämässä konferenssissa.

Kaivelin muista syistä erästä vanhaa MP3-soitintani ja sieltä löytyi sitten samalla esityksestä tekemäni nauhoitus. Ajattelinkin pistää sen kiinnostuneiden saataville tähän (MP3, 12 Mt, 26 min.), ja kaupan päälle käyttämäni kalvot (PDF, 2 Mt), joita voi seurata puheosuuden edetessä.

Arkistojen helmiä III

Pitkästä aikaa taas yksi helmi. Tällä kertaa siis hieman mormonilähetyssaarnaajien reaktioista siihen vastustukseen, jota he Vaasassa kokivat sekä papiston että viranomaisten vuoksi vuonna 1876. Alla olevassa kirjeessä Axel Tullgren kirjoittaa Skandinavian lähetysjohtaja Ola Liljenquistille Kööpenhaminaan samana päivänä, kun paikalliset viranomaiset olivat takavarikoineet mormonikirjallisuutta. Se on julkaistu tanskaksi Skandinaviens Stjerne -lehdessä, joka oli Tanskassa kahdesti kuukaudessa ilmestyvä mormonien aikakausjulkaisu. Ruotsinkielistä Nordstjernan (myöhemmin Nordstjärnan) -lehteä alettiin julkaista vuoden 1877 alusta, mutta jostakin syystä tätä kirjettä ei otettu sen ensimmäisiin numeroihin.

Paljastettakoon tässä samalla, että työstän parhaillaan väitöskirjan sivutuotteena syntyvää suomenkielistä teosta, työnimellä "Mormonismi 1800-luvun Suomessa dokumenttien valossa". Siihen on koottu, selitetty, viitteistetty ja osin myös kuvitettu ne Suomeen liittyvät aikalaisdokumentit, joiden pohjalta olen tehnyt Suomen mormonitapahtumiin liittyvän tutkimukseni osan, eli se on jonkinlainen dokumentaarihistoria. Se on toivottavasti valmis syksyllä; kielenkääntämiseen ja kaikenlaisiin tarkistamisiin menee jonkin verran aikaa.....

Joka tapauksessa tämä alustavasti käännetty dokumentti antaa osviittaa ja olkoon esimakuna siitä, millaisella tavalla olen noita dokumentteja editoinut ja editoimassa. Mielelläni otan parannuskommentteja vastaan jo tässä vaiheessa! Ajatuksissa on myöhemmin samanlainen dokumentaariteos mormonismista yleisesti 1800-luvun suomalaisessa painetussa sanassa, sitäkin kamaa on kertynyt kohtalaisesti. Näkökulma olisi siinä hieman tutkimuksellisempi, nk. "toiseutta" ja "toiseuttamisen strategioita" pohtien.

---------------------------

Nikolainkaupunki 19. joulukuuta 1876.

Presidentti O. N. Liljenqvist.
Rakas veli.

Olen juuri nyt 18:ntena vastaanottanut 24. marraskuuta päivätyn kirjeesi, ja tartun kynään kertoakseni sinulle, miten minulla menee lähetystyössäni. Olen kiitollinen Herralle Kaikkivaltiaalle siitä, että minua on suojeltu tähän päivään saakka, ja olen sinulle hyvin kiitollinen niistä hyvistä neuvoista, jotka kirje sisälsi, ja pyrin täyttämään ne Jumalan avulla parhaan ymmärrykseni ja arvostelukykyni mukaisesti. Olen yhdessä veli Sundströmin kanssa ollut 160 kilometriä pohjoisessa [1], jossa pidimme kokouksia baptistien ja uskoviksi kutsuttujen kanssa sekä niissä kylissä, joiden kautta kuljimme. Uskon monien ottavan vastaan uskontomme aikanaan, kun se tekee heissä työtä, koska ihmiset ovat hyvin alhaisessa ja tietämättömässä asemassa mitä uskontoon tulee. He näyttävät pitävän vanhasta hapatuksesta parhaiten, koska täällä ei ole niin montaa kirkkokuntaa; baptistit ovat ainoita, ja heillä on hyvin vähän menestystä. Teimme itsemme hyvin tunnetuiksi ihmisille matkustaessamme, joten luulen että meillä on hyvät näkymät tulevaisuudessa. Muutama päivä sen jälkeen, kun kirjoitin viime kirjeeni sinulle, yksi sisarista [2] oli kutsunut ihmisiä kokoon ja meillä oli pieni kokous; hänen isänsä, joka oli tullut hänelle vihamieliseksi hänen käännyttyä uskoomme, kiirehti kuitenkin välittömästi papin luokse ja kertoi kokouksestamme. Pappi tuli sitten yhdessä erään tohtorin kanssa ja yritti estää meitä,[3] ja kaksi päivää myöhemmin kuvernööri lähetti poliiseja hakemaan meidät luokseen. Hän otti meidät vastaan hyvin karkeasti, kielsi meitä saarnaamasta ja määräsi poliisimiehet vahtimaan meitä. Hän oli niin ystävällinen, että uhkasi vangita meidät, ja uhkasi lähettää meidät Siperiaan, koska emme halunneet lopettaa saarnaamista; en kuitenkaan usko hänen valtuutensa ulottuvan niin pitkälle. Sen jälkeen matkustimme pohjoiseen ja palasimme hiljattain kotiin. Emme ole hetkeäkään turvassa, sillä poliisi voi tulla pidättämään meidät, koska kaupungin pappi on täyttänyt kaikki sanomalehdet kaikenlaisilla valheilla,[4] (liitän mukaan pienen otteen yhdestä niistä) niin että koko helvetti vaikuttaa raivoavan meitä vastaan; ja pappi on kirjoittanut niin paljon valheita, että ihmiset joiden kanssa olemme puhuneet häpeävät hänen puolestaan kun hän toitottaa niin ilmeisiä valheita. Mutta Herran avulla tulemme olemaan kärsivällisiä ja kärsimään kaiken, jonka joudumme kohtaamaan. Täällä ei ole uskonnonvapautta, ja laki on niin ankara, ettemme uskalla myydä mitään julkaisuja uhkaamatta joutua pidätetyiksi. Pappi kävi täällä ja otti kirjat, jotka tuo sisar oli ostanut meiltä. Tämän vuoksi olen myynyt vain vähän julkaisuja, mutta olen antanut joitakin levittääkseni sanaa kansan keskuudessa. Toivon, että heille annetaan kohta suurempi vapaus, koska valtiopäivät kokoontuvat 28. tammikuuta,[5] ja tämän kaupungin valtuutettu on hyvin liberaali ja avarakatseinen mies. Yleinen syyttäjä ja kaksi poliisimiestä ovat olleet täällä ja ottaneet osan julkaisujamme tutkiakseen oppiamme, minkä jälkeen he tuovat ne takaisin,[6] niin että tällä hetkellä en tiedä mitä siitä seuraa, mutta toivon parasta. He voivat enimmillään ajaa meidät pois maasta ja lähettää meidät pois; mutta tulkoon vaino ensin jotta uskomme tulee tunnetuksi, ja se tulee olemaan suurena todistuksena monille ystävistämme ja sydämeltään vilpittömille, mutta yksi asia on varma, että Jumala ohjaa kaiken parhain päin työnsä edistämiseksi. Tämä vaikuttaa hyvin vaikealta ajalta Suomelle; kaikki asepalvelukseen kelpaavat miehet jotka ovat merillä tai muualla matkoilla tullaan kutsumaan kotiin, eikä kukaan voi matkustaa pois täältä, ja vienti tulee olemaan kiellettyä. Olosuhteiden vuoksi ei ole viisasta lähettää tänne syntyperäistä henkilöä, ellei hän ole ollut poissa niin monta vuotta ettei laki ulotu häneen, koska Venäjän hallitus aikoo panna liikekannalle tuhansia suomalaisia miehiä valmiina sotaan, eikä täällä kuule muusta kuin sodasta ja nälänhädästä mihin sitten meneekin, niin että he itse voivat arvioida millainen tilanne on. Koska Herra vaatii meitä uhraamaan kätemme, vedellä tai leivällä tai mitä tahansa muuta, toivon ainoastaan olevani uskollinen koettelemuksen hetkellä, sillä haluan täyttää kutsumukseni parhaan tietämykseni mukaisesti, tai mitä Herra antaakin. Täällä on hyvin kallista asua, paljon kalliimpaa kuin Ruotsissa.

En tiedä mitä viranomaiset aikovat tehdä, mutta ilmoitan sinulle heti kun saan tietää. Näin viime yönä unta, ettei heillä olisi juurikaan voimaa tehdä mitään pahaa meitä vastaan. Tällä kertaa ei enempää, muuta kuin että olen rauhallinen koettelemusten aikana; minulla voisi olla paljon mistä kirjoittaa, mutta tämä riittää tälle kerralle. Terveisin kaikille, jotka tuntevat minut, veljesi ja ystäväsi

Axel Tullgren.

P. S. Sanomalehdet ovat täynnä vastustusta meitä kohtaan.[7]

---------------------
[1] Tullgren ja Sundström kävivät mm. Pietarsaaressa, jossa Johan Backlund (ks. liite C [kirjassa oleva ulkomailla kastettujen suomalaisten henkilötietoja sisältävä liite]) asetettiin vanhimmaksi 4. joulukuuta 1876.

[2] Johanna Berg; ks. liite B [kirjassa oleva Suomessa kastettujen mormonikäännynnäisten henkilötietoja sisältävä liite].

[3] Johannes Bäckin kanssa saapunut tohtori lienee ollut kirkkoneuvostoon kuulunut kulttuurivaikuttaja Oskar Rancken. Ks. Carsten Bregenhøj, Oskar Rancken: Pedagog och samlare, folklivsvetare och historiker (Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001). Ranckenin apuun turvauduttiin mormonien tapauksessa myöhemminkin; ks. Per Petterssonin muistelmat, 1884.

[4] Ks. viite 7.

[5] Vuosien 1877–1878 valtiopäivät hyväksyi ehdotuksen eriuskolaislaiksi. Keisari ei kuitenkaan hyväksynyt sitä, lähinnä siksi, että hänen suosimansa ortodoksit oli määritelty eriuskolaisiksi. Ks. Mikko Reijonen, Uskonnonvapauskysymys Suomessa ([Tampere:] Kirkon tutkimuslaitos, 1977), s. 25.

[6] Ks. Carl G. Wrede Vaasan maistraatille, 16. joulukuuta 1876 ja Isidor Taucher Carl G. Wredelle, 28. joulukuuta 1876. Tullgrenin arvio takavarikosta vaikuttaa olleen liian positiivinen, sillä viranomaiset pitivät sitä selkeästi pysyvänä haltuunottona.

[7] Tullgren viitannee paikalliseen Wasabladet:iin, johon vt. kirkkoherra Johannes Bäck oli kirjoittanut tai muuten lähettänyt materiaalia. Ks. Wasabladet, 6. (s. 1), 9. (s. 2–3), 13. (s. 2) ja 16. (s. 2) joulukuuta 1876. Tullgrenin kirjeen jälkeen kirjoituksia oli lehdessä vielä 20. (s. 2) ja 23. (s. 2–3) joulukuuta 1876.

Varhaisia henkilötietoja

Tutkimuksen aikana on ollut välttämätöntä koota mahdollisimman kattavat tiedot Suomessa 1800-luvulla työskennelleistä mormonilähetyssaarnaajista ja heidän käännynnäisistään. Lisäksi olen hieman kartoittanut sitä, paljonko suomalaisia tuohon aikaan liittyi mormonikirkkoon Suomen ulkopuolella.

Alustavat listaukset (ilman varsin kattavia lähdeviitteistyksiä ja muita jokaiseen henkilöön liittyviä kommentteja) voi kiinnostuksen iskiessä käydä katsomassa tästä.

Mormoniherätys Pohjan pitäjässä 1880- ja 1890-luvulla

Hyvää joulua!

Tutkimus etenee vähitellen. Historiallinen Aikakauskirja julkaisi vuoden viimeisessä numerossaan juttuni mormonismista Länsi-Uudellamaalla sijaitsevassa Pohjassa (nykyisin osa Raaseporin kuntaa) 1800-luvun lopulla. Jutun voi lukaista tästä.

Arkistojen helmiä II

Veljensä kanssa Ruotsista Suomeen syksyllä 1875 ensimmäisen kerran tullut mormonilähetyssaarnaaja Carl Sundström palasi Suomeen ja Vaasaan marraskuussa 1876. Ilmeisesti hieman ennen nuorempaa Sundströmiä oli saapunut 50-vuotias ruotsalaissyntyinen Axel Tullgren, joka oli lähetetty Utahista takaisin Pohjoismaihin lähetystyöhön. Suomesta tuli Tullgrenin ensimmäinen vakituisempi työalue.

Tullgren perusti Vaasaan muutamasta jäsenestä koostuvan mormoniseurakunnan 13. marraskuuta 1876, ja myöhemmin paikalle saapuneesta Sundströmistä tuli sen ensimmäinen johtaja. Parivaljakko jatkoi lähetystyötä Vaasan seudulla, mutta ainakin Tullgren vieraili esimerkiksi Pietarsaaren seudulla varhain joulukuussa.

Vaasan evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Johannes Bäck ei katsonut mormonilähetystyötä hyvällä. Vuonna 1850 syntynyt nuori Bäck oli evankelisen herätysliikkeen vahva kannattaja ja eteenpäin viejä; 1870-luvun loppu ja 1880-luvun alku oli evankelisen liikkeen nousuaikaa Pohjanmaalla. Elämäkertakirjoittajansa Lauri Koskenniemen mukaan "tuntuu siltä, että Bäckiä olisi hallinnut voimakas tunteenomainen eriuskolaisiin kohdistunut vastenmielisyys. Hän saattaa puhua jopa 'kiljukurkkuisten lahkolaisten mahtailevasta puheentavasta' ja 'lahkolaisten myyräntyöstä'." Koskenniemen mukaan Bäckiä voidaan (mormonien tavoin) myös kuvailla varmana oikeassa olemisestaan, ja "oikeaksi näkemästään hän ei tinkinyt." (Lauri Koskenniemi, Taisteleva julistaja: Johannes Bäck, 1850-1901, s. 54 ja 25.)

Baptistien lisäksi Johannes Bäckin vastustus kohdistui mm. juuri mormoneihin. Kun lähetyssaarnaajat palasivat lupausten vastaisesti Ruotsista Vaasaan marraskuussa 1876, hän tuntuu polttaneen päreensä täysin. Paikallisen sanomalehden Wasabladetin sivuilla mormoneja käsiteltiin Bäckin aloitteesta kuudessa perättäisessä numerossa joulukuussa sekä Bäckin omien kirjoitusten että hänen lähettämien ruotsalaisten aikakauslehtiartikkelien kautta. Tässä pari linkkiä hänen omiin kirjoituksiinsa:

Wasabladet 6.12.1876, etusivu, "Mormonism"

Wasabladet 23.12.1876, s. 2, "Ännu något om Mormonismen"

Bäckin aloitussanat ovat paljonpuhuvat: "Kuka olisi uskonut, että tämä vahingollinen lahko, jonka joku on sanonut olevan kieroutunut ja inhottava karikatyyri kaikesta pyhästä, löytäisi tiensä myös meidän kaukaiseen maahamme? On toki kuultu puhuttavan baptisteista, metodisteista, hihhuleista [lestadiolaisista] ja muista sellaisista, mutta ainakin mormoneilta tai "myöhempien aikojen pyhiltä", kuten he itseään kutsuvat, on kuitenkin toivonut säästyvänsä."

Vuotta myöhemmin yksi Bäckin kirje julkaistiin evankelisessa Sändebudet-aikakauslehdessä, jonka toimittajakuntaan Bäck itsekin kuului.

Bäck siirtyi baptisteja ja lestadiolaisia käsiteltyään mormonismiin ja nimitti sitä "karkeimmaksi ja tuntuvimmaksi kaikkien niiden valheoppien joukossa, joilla paholainen on kiusannut Kristuksen seurakuntaa." Wasabladetissa Bäck summasi vastustuksensa neljään kohtaan: 1. Mormonin kirjaa pidettiin Raamatun kanssa yhdenveroisena; 2. Mormonien mielestä muinainen kristillinen kirkko oli vaipunut luopumukseen vainojen ja harhaoppien kautta; 3. Mormonit asettivat Jumalan valtakunnalle fyysisen sijainnin ja vaativat sen kokonaan itselleen; ja 4. Niiden, jotka kastettiin, tuli lähteä Utahiin ja heidän sanottiin saavan varhaisten kristittyjen karismaattiset lahjat. Bäckin mielestä mormonien henki oli "valheellinen, epäraamatullinen, moraaliton ja purkaa kaikki jumalalliset ja inhimilliset järjestelmät". Tärkeänä argumenttina oli mormonien leimaaminen kristillisyyteen kuulumattomiksi.

Näiden ja muiden arkistodokumenttien valossa Johannes Bäck oli luultavasti se pappismies, joka aiheutti varhaisille mormonilähetyssaarnaajille Suomessa kaikkein eniten päänvaivaa. Myöhempinä vuosina hän ei enää näytä tulleen suoraan kontaktiin mormonien kanssa.

Seuraavalla kerralla katsaus muutamaan dokumenttiin, jotka kertovat siitä kuinka lähetyssaarnaajat reagoivat ja mihin Bäckin toimet nähtävästi johtivat Vaasan läänin kuvernöörin taholta tuona samaisena joulukuuna 1876.

Arkistojen helmiä I

Arkistoissa pyöriessäni on ajan mittaan löytynyt yksi sun toinenkin mormonismiin Suomessa liittyvä dokumentti. Niitä on sekä 1800- että 1900-luvuilta, vaikkakin edellinen on tällä hetkellä enemmän tapetilla opinnäytteen vuoksi.

Koska en haluaisi pitää näitä dokumentteja vain omaksi ilokseni tai julkaisujeni alaviitteissä vaan saattaa niitä muidenkin asianharrastajien nähtäväksi, ajattelin laittaa niitä tänne esille aina silloin tällöin pienen kommentaarin kera. Suuri osa 1800-luvun dokumenteista on kirjoitettu ruotsiksi, mutta se ei toivottavasti ole este kauhean monelle. Jossakin vaiheessa kiinnostaisi koota kaikki kertyneet dokumentit erilliselle sivustolle; niitä on aika paljon.

Sarjan saa aloittaa Vaasan evankelis-luterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Johannes Bäckin nimissä lähetetty kirkkoneuvoston kirje Vaasan maistraatille. Kirje on päivätty 31.7.1876 ja löytyy Vaasan maakunta-arkistosta Vaasan raastuvanoikeuden arkistosta. Tekstin voi lukea klikkaamalla alla olevia kuvia.

Kirjeessä neuvosto paheksuu kahden ruotsalaisen mormonin (Carl ja Johan Sundström, s. 1846 ja 1851) Vaasan alueella tekemää lähetystoimintaa, joka oli alkanut edellissyksynä. Sitä oli tehty enemmän tai vähemmän salassa ja hieman menestystäkin oli ollut. Kirkkoneuvoston pyyntö oli karu: koska mormonit tunnustavat oppia, jota Suomi tai sen enempää muukaan Eurooppa ei suvaitse, maistraatin tulisi ryhtyä toimiin veljesten karkoittamisekseen maasta.

Elettiin aikaa ennen vuoden 1889 eriuskolaislakia (joka ei kylläkään muuttanut mormonien asemaa), joten sanktiot olivat mahdollisia. Pormestari haettikin veljekset puheilleen elokuun alussa ja luki Bäckin kirjeen heille. Selkeitä sanktioita ei ilmeisesti tullut, vaikkakin veljekset palasivat Ruotsiin syksyllä 1876.

Carl Sundström palasi toisen lähetyssaarnaajan kanssa myöhemmin samana vuonna, ja silloin Bäckin mitta täyttyi totaalisesti; Wasabladetin numerot joulukuulta 1876 ovatkin mielenkiintoista luettavaa. Vuonna 1850 syntynyt nuori Johannes Bäck oli evankelisen herätysliikkeen miehiä ja tunsi vahvaa antipatiaa baptistien, metodistien ja mormonien kaltaisia uusia liikkeitä kohtaan. Asiasta enemmän mormoninäkökulmasta ehkä ensi kerralla.

Siirtolaisuusjuttu online

Siirtolaisuusinstituutti näyttää laittaneen Siirtolaisuus - Migration -lehden numerot viime vuosilta nettiin. Ajattelin siis ilmoitella, että alla mainittu juttuni 1800-luvun suomalaisesta mormonisiirtolaisuudesta on nyt luettavissa netissä tästä klikkaamalla (sivut 12-19).

Suomi ja mormonismi kohtaavat 1800-luvulla

Jonkin verran on taas tullut tehtyä töitä väitöskirjan parissa; perjantaina pitäisi käydä Helsingissä hieman esittelemässä tuloksia. Aiheena Suomen ja mormonismin kohtaaminen 1800-luvun suomalaisten sanomalehtilinssien kautta tarkasteltuna.

EMSA:n alustava konferenssiohjelma on myös valmistunut. Puhujat, aiheet ja aikataulut selviävät täältä.

Siirtolaisista ja konferenssista

Kovin on ollut heikkoa kirjoittamiseni tänne viime aikoina.... No, viimeinkin jotakin.

Olen väitöskirjaani (aihe erinäisistä syistä muuttunut, nyt: "The Introduction of Mormonism to Finnish Society, 1840-1903") varten kartoittanut mormonisiirtolaisuutta Suomesta Utahiin 1800-luvulla. Sitä tapahtui hyvin pienessä määrin, tiedossa on 14 Suomesta Utahiin lähtenyttä.

Tiedot ja analyysia on julkaistu artikkelissa "Suomesta Siioniin: Mormonisiirtolaisuus Utahiin 1800-luvulla", lehden Siirtolaisuus - Migration pari päivää sitten ilmestyneessä numerossa 4/2007, s. 12-19.

EMSA:n konferenssiuutisia sen verran, että konferenssi pidetään Åbo Akademissa Turussa 21.-22. elokuuta 2008. Call for papers on julkaistu täällä.

EMSA:n konferenssiohjelma

European Mormon Studies Associationin elokuun 2007 konferenssin ohjelma on valmistunut. Sen voi käydä lukaisemassa tästä linkistä.

Itse päädyin tekemään konferenssiin paperin, jossa käsitellään mormonismin amerikkalaisuuden stereotypian esiintymistä Helsingin temppelin avointen ovien päivien aikana.

EMSA Call for Papers

Tiedot European Mormon Studies Associationin ensimmäisestä konferenssista on nyt sitten julkistettu. Konferenssi pidetään Worcesterissa Englannissa 2.-4. elokuuta 2007. Lisätiedot aiheesta ja oman tutkimuspaperin esityksen ehdottamisesta löytyvät EMSA:n nettisivulta.

Konferenssisessioiden lisäksi tapahtumaan kuuluu tutustuminen joihinkin merkittäviin mormonihistorian paikkoihin Worcesterin lähistöllä (esim. Gadfield Elm ja Benbow's Pond). Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan konferenssiin.

Keynote-puheen pitää Armand L. Mauss, sosiologian emeritusprofessori Washington State Universitystä ja yksi Journal for the Scientific Study of Religionin entisistä päätoimittajista. Maussin mormonismiin liittyvä tutkimus on käsitellyt erityisesti rotukysymyksiä ja valtavirran mormonikirkon muuttuvaa suhtautumista yhteiskunnan valtavirtaan ja liberalisoitumiseen. Worcesterissa Mauss puhuu konferenssin aiheen "Periphery and Centre: European Mormons and their Relationship with North America, 1837-2007" ympäriltä.

Vuoden 2008 konferenssi on alustavasti päätetty pitää Suomessa.

Big Love

HBO-yhtiön tuottama draamasarja Big Love saa Suomen-laajuisen ensi-iltansa huomenna Nelosella klo 21. Sitä esitettiin viime syksynä Suomessa maksukanava Canal+:lla. Nyt sitä on mainostettu reippaalla kädellä sekä televisiossa että katumainoksissa. Useat lehdet ovat TV-sivuillaan tai TV-liitteissään kertoneet siitä jonkin verran.

Sarja kertoo utahilaisesta Henricksonin perheestä, joka elää moniavioisesti. Isä-Billillä on kolme vaimoa ja heidän kanssaan seitsemän lasta. Perheen aikuisilla on menneisyyttä sekä yksiavioisuutta opettavassa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa että siihen kuulumattomassa, moniavioisuutta kannattavassa fiktiivisessä United Effort Brotherhood -ryhmässä. He ovat siis tavalla tai toisella mormoneja, jotka nyt harjoittavat moniavioisuutta itsenäisesti.

Sana "mormoni" on suurin piirtein yhtä hankala yleistermi kuin sana "kristitty". Ne ovat kummatkin sateenvarjonimityksiä keskenään hyvin erilaisille ryhmille ja kirkoille, mutta ne liitetään suuren yleisön mielessä usein vain tiettyyn osaryhmään, joka sitten pyrkii säätelemään nimen käyttöä.

Esimerkiksi kristityiksi kutsutut luterilaiset eivät usein halua, että MAP-kirkkoa kutsutaan kristityksi. MAP-kirkko taas ei halua, että nykyajan moniavioisia Joseph Smithin oppien seuraajia kutsuttaisiin mormoneiksi. Tilanne on hankala, koska kenelläkään ei liene oikeutta omia yleisnimeä vain omaan käyttöönsä.

Lisäksi tilanteen oikeudenmukaisuuden tarkastelua monimutkaistaa se, että MAP-kirkko on joiltakin osin lähempänä varhaisten kristittyjen opetuksia kuin esimerkiksi luterilaiset, kun taas moniavioiset ryhmät ovat joiltakin osin lähempänä Smithin opetuksia kuin nykyajan MAP-kirkko. Toisin sanoen pienempi ryhmä, jolta nimityksen käyttö halutaan kieltää, on joillakin tavoin lähempänä originaalia kuin tradition valtavirta.

Tämän vuoksi on tärkeää, että termejä käytettäessä ollaan selvillä niiden määritelmistä. Muuten väärinkäsitysten syntyminen on entistä helpompaa.

Julkaisin itse tällä viikolla pari lehtikolumnia, jossa pyrin valaisemaan Big Loven suhdetta mormonivaltavirtaan eli MAP-kirkkoon. Toinen on Turun Sanomissa 13.2. ja toinen Aamulehdessä 18.2.

Viimeksi mainittuun toimitus on tietämättäni lisännyt alkuun ingressin, jossa puhutaan "moniavioisesta amerikkalaisesta mormonimiehestä" ja "kätketystä moniavioisuudesta myös Suomessa" samassa kappaleessa. Tämä saattaa valitettavasti johtaa erilaisiin virhepäätelmiin asiaa vähemmän tuntevan ja pelkät ingressit lukevan mielessä, vaikka pyrin omassa tekstissäni mm. juuri tekemään selvää asiantiloista.

Tapaus onkin esimerkki siitä, kuinka helppoa on vahingossa luoda mahdollisia väärinkäsityksiä synnyttäviä tilanteita. Toisin sanoen, määritelmissä ja termien käytössä täytyy aina olla tarkkana; varsinkin, kun on kyse vähemmän tunnetuista asioista.

Mormonismin tutkimusta Euroopassa

Mormonismia yleisesti ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa erityisesti koskeva tutkimus on yleensä melko Amerikka-keskeistä. Koska mormonismi on Yhdysvalloissa syntynyt ja sen kulttuurista vaikutteita ottava uskonto, on luonnollista, että juuri amerikkalaiset tutkijat ovat siitä kiinnostuneimpia. Vaikka mormonismi on levinnyt ympäri maailmaa, sillä on muualla harvemmin Yhdysvaltojen tilanteen kaltaista asemaa yhteiskunnassa ja maan uskonnollisella kentällä.

Mutta joka tapauksessa muuallakin maailmassa tapahtuu. Yksi toivottavasti merkittävä kehitysaskel on European Mormon Studies Association -järjestön syntyminen viime vuoden syksyllä. Sen tarkoitus on toimia kokoamis- ja kokoontumispaikkana 1) eurooppalaisille tutkijoille, joita kiinnostaa mormonismin tutkimus yleensä, ja 2) mistä tahansa oleville tutkijoille, joita kiinnostaa mormonismin eurooppalaisen muodon tutkimus. EMSA:n nettisivulla on enemmän tietoa.

Tällä hetkellä suunnitteilla on EMSA:n ensimmäinen konferenssi. Näillä näkymin se järjestetään Englannin Worcesterissa elokuussa 2007. Ohjelmaan kuuluu mm. tavanomaisia konferenssisessioita, tunnetun tutkijan "keynote"-puhe ja tutustumiskierros alueella oleviin eurooppalaisen mormonihistorian merkittäviin kohteisiin.

Yleinen ilmoitus konferenssista ja "Call for Papers" julkistetaan piakkoin. Ja kuka ties vaikka vuoden 2008 konferenssi pidettäisiin Suomessa.

Mormonismin tutkimusta Suomessa

Kirjoitin jokin aika sitten mormonismin tutkimuksesta Suomessa katsausartikkelin, joka sittemmin julkaistiin. Siitä käy ilmi, millaista tutkimusta täällä on aikaisemmin tehty ja julkaistu eri tavoin.

Tieteellisissä aikakausjulkaisuissa tai muissa vastaavissa olleita kirjoituksia katsaukseen sisältyy kourallinen. Tehtyjä ja tulevia graduja taas löytyi jonkin verran alle 20 kpl, ja lisäksi minulla oli tiedossa joitakin proseminaaritöitä (onko jollakin tiedossa katsauksesta puuttuvia töitä?). Aihealueet ovat moninaiset: historiaa, sosiologiaa, kirjallisuudentutkimusta, lääketiedettä jne.

Jonkin verran on siis tutkittu, mutta selvittämätöntä on vaikka millä mitalla. Varsinkin kun pidetään mielessä, että maailma ja mormonismi sen mukana on jatkuvassa muutoksessa. Tärkeää olisikin mm. saada ajan tasalla oleva yleiskuva MAP-kirkon suomalaisesta jäsenistöstä.

Ehdotan katsauksessani joitakin tarpeellisia tutkimussuuntia. Nyt haluaisinkin heittää ideoinnissa pallon teille: Millaisia asioita teidän mielestänne olisi mielenkiintoista saada tietää suomalaisesta mormonismista sekä itsenäisesti että esimerkiksi suhteessa muiden maiden mormoneihin ja muuhun suomalaiseen uskonnollisuuteen?

Kasvua vai ei?

Yöllä jätetty kommentti kirvoitti kirjoittamaan joitakin ajatuksia tästä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kasvun kysymyksestä.

Perustilanne on siis tämä: MAP-kirkko kertoo olevansa yksi maailman nopeimmin kasvavista kristillisistä kirkoista ja jäsenmääränsä olevan yli 12 miljoonaa. Kommenttia käytetään mm. PR-puheissa ja erilaisissa painetuissa materiaaleissa. Epäsuorasti tämä kommentti myös antaa ainakin osalle jäsenistöä tunnetta kirkon opetusten totuudesta, koska kirkon oletetaan kasvavan kovaa vauhtia maailmalla. Kirkon lehdissä näytetään myös silloin tällöin kasvukäyriä, viimeksi yhdessä syksyn Liahona-lehden numerossa.

Toisaalta kirkko toteaa nettisivullaan myös seuraavaa:

However, despite its increasing numbers, the Church cautions against overemphasis on growth statistics. The Church makes no statistical comparisons with other churches and makes no claim to be the fastest-growing Christian denomination despite frequent news media comments to that effect.

Mielikuvatasolla vahva kasvu on tästä riippumatta selviö, ja kirkko edistää tuota mielikuvaa omalla toiminnallaan.

On kuitenkin eri kysymys, kuinka kasvun mittaaminen tulisi tarkasti määritellä. Ongelmaksi muodostuu kirkon antaman tiedon vähyys: vuosittain ilmoitetaan kastettujen uusien jäsenien lukumäärä, kastettujen jäsenlasten lukumäärä ja kokonaisjäsenmäärä, mutta esimerkiksi eronneiden lukumäärää tai jäsenistön aktiivisuusprosenttia (kuinka suuri osa käy säännöllisesti kirkossa) ei ilmoiteta.

Tämän vuoksi on vaikea laskea lopullista totuutta todellisesta kasvusta, ja onkin jossakin määrin edettävä erilaisten osatietojen ja aktiivisuudesta kertovien "sekundaaristen" indeksien valossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maakohtaiset keskiarvot "jäseniä per seurakunta tai vaarna", väestölaskennan uskontoon liittyvät tiedot jne.

Suomessa jäsenistön aktiivisuusprosentti on tietojeni mukaan suhteellisen korkea, noin 50. Toisin sanoen jäseniä käy säännöllisesti kirkossa noin 2 200. Kasvu tapahtunee täällä suurimmaksi osaksi jäsenperheisiin syntyvien lasten kautta. MAP-kirkon Church News -lehti muuten julkaisi juuri eilen artikkelin kirkon tilasta Helsingin ja Tampereen vaarnoissa Suomessa.

Tätä vastoin tilanne on kuitenkin ongelmallinen monissa latinalaisen Amerikan maissa, joissa kasvu kirkon ilmoituksen mukaan on kaikkien suurinta. Sosiologi Rick Phillips on referoidussa Nova Religio -aikakausjulkaisussa vuonna 2006 olleessa artikkelissaan "Rethinking the International Expansion of Mormonism" (linkissä ilmainen abstrakti) kartoittanut tilannetta ansiokkaasti yllä mainittujen sekundaaristen indeksien ja tietojen avulla.

Phillipsin mukaan kirkon ilmoittama jäsenmäärä esimerkiksi Brasiliassa kasvoi vuosien 2000 ja 2002 välillä n. 66 000:lla. Samaan aikaan kuitenkin vaarnojen määrä laski kolmella ja seurakuntien määrä 190:llä. Chilessä taas kirkko ilmoitti vuonna 2002 olevan 527 972 jäsentä, mutta väestölaskennassa vain 103 735 yli 15-vuotiasta ilmoitti uskonnokseen "mormoni". Mexicossa kirkko ilmoitti vuonna 2000 olevan 882 953 jäsentä, mutta väestölaskennassa samana vuonna 205 229 ilmoitti olevansa mormoneja. Tässä ei siis ole kyse aktiivisesti kirkossa käyvistä, vaan niistä jotka ylipäätään pitävät itseään mormonina aktiivisuusasteesta riippumatta.

Näyttää siis varsin selvältä, että ilmoitetut numerot eivät ole ongelmattomia ja että väitteet nopeasta kasvusta ovat jossakin määrin kyseenalaisia. Syitä ongelmiin on vuosien varrella ollut monia, latinalaisessa Amerikassa esimerkiksi ihmisten liian nopea kastaminen ja "numeroiden" painottaminen ihmisten syvällisemmän perehdyttämisen kustannuksella. Iso-Britanniassa oli aikanaan väärinkäytöksiä nk. "pesäpallokasteiden" muodossa 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.

Tämän blogipostin tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä pitkälle meneviä päätelmiä. Ajattelin kirjoittaa tämän ikään kuin alustukseksi ongelman kuvailemiseksi ja tilanteen kartoittamiseksi ja toivoa keskustelua asian ympärillä.

Lisätietoja on siellä täällä. Esimerkiksi Salt Lake Tribune -lehti julkaisi asiasta informatiivisen artikkelin kesällä 2005, se kannattaa lukea lisätietoja varten. Vanhin Merrill Bateman oli kirkon edustajana KUER:n (radioasema Salt Lake Cityssä) tunnin pituisessa haastattelussa elokuussa 2005 kommentoimassa kirkon kasvulukuja. Valitettavasti en löytänyt linkkiä tuohon haastatteluun vaikka aikanaan kuuntelin sitä netin kautta. Jonkinlaista kuvaa keskustelun sisällöstä ja Batemanin mietinnöistä saa kuitenkin tässä linkissä (ks. pdf:n sivut 3 ja 5) olevasta kirjoituksesta.

Ajatuksia kasvusta tai sen puuttumisesta? Mikä jäsenmäärätilastojen merkitys mielestänne on MAP-kirkossa ja muissa kirkoissa?

Varhaisia lehtijuttuja mormonismista 1800-luvun Suomessa

Mormonismista suomalaisessa julkisuudessa tiedetään kovin vähän ennen vuotta 1946. Sen jälkeen vuonna 1947 perustettu MAP-kirkon lähetystoimisto Suomessa ja paikallinen jäsenistö alkoivat tarkemmin seurata kirjoittelua itsestään ja kerätä lehtileikkeitä ahkerammin.

Tutkijalle on internetin ja asioiden digitalisoitumisen myötä olemassa erittäin hyödyllinen lähde kattamaan osa syntyneestä aukosta: Helsingin yliopisto on digitoimassa kaikki Suomessa ilmestyneet sanomalehdet vuosilta 1771-1890, ja projekti alkaa nyt olla loppusuoralla. Näin syntyneeseen "Historiallinen sanomalehtikirjasto" -palveluun pääsee klikkaamalla tästä. Sivustolla voi selata vanhoja lehtiä tai etsiä niistä tietoja hakusanojen avulla.

Palvelun sisältämä materiaali on antanut valtavasti uutta tietoa mm. siitä, kuinka mormoneihin suhtauduttiin 1800-luvun Suomessa, sekä ulkomailta tulleiden tietojen että maassa vuoden 1875 syksyn jälkeen oleskelleiden mormonisaarnaajien pohjalta. Kirjoitin aikanaan palvelussa olleen materiaalin pohjalta artikkelin mormonismista 1840-luvun suomalaisissa lehdissä, siihen voi tutustua englanniksi klikkaamalla tästä. Oikein lyhyt versio tuosta artikkelistani julkaistiin MAP-kirkon Liahona-lehdessä nro 10/2005 Suomen sivuilla.

MAP-kirkko perustettiin vuonna 1830. Ensimmäiset saarnaajat tulivat Eurooppaan vuonna 1837 ja Suomeen vasta 1875. Tuolloin 1840-luvulla Suomessa ei siis vielä ollut mormoneja. Raportointi edustaakin lähinnä sen ajan "saksijournalismia".

Mitä tuumaatte esitellyistä lehtijutuista? Olisi myös mielenkiintoista kuulla, mitä asioita tuosta 1800-luvun julkisuudesta omasta mielestänne kannattaisi tutkia tarkemmin.

Kommentteja avoimien ovien päivistä netissä

MAP-kirkon Helsingin temppelin avoimien ovien päivien aikana syys-lokakuussa 2006 noin kuutisentuhatta ihmistä täytti kommenttilapun tutustumiskierroksen jälkeen. Laput eivät ole julkisia, mutta ilmeisesti suuri osa sellaisen täyttäneistä kiitteli positiivista kokemusta. Näistä positiivisista kommenteista on kuultu myös tilaisuudessa oppaina toimivilta.

Toki täytyy muistaa, että laput edustavat alle kymmentä prosenttia vierailuista, ja ne ovat aineistona lisäksi valikoitunutta (eivät ole satunnaisotantaa käyttäen tehty mielipidekysely). Juuri positiivisia kommentteja on luonnollisesti painotettu ja hieman hehkutettukin yleisissä puheissa avoimien ovien jälkeen. Kokonaiskuvan kannalta on kuitenkin tärkeä pitää mielessä, että vierailijoiden kokemusskaala on hyvin laaja eikä pelkästään positiivinen.

Olen tähän alle kerännyt linkkejä verkosta löytämääni kommentointiin ja keskusteluun. Materiaali on toki taas "valikoitunutta" ja edustaa rajoittuneita googletus-taitojani (!), mutta se nyansoi kuvaa ihmisten (sekä vierailijoiden että muiden) mietteistä huomattavasti - sekä positiivisten että negatiivisten ajatusten osalta. Joukossa on mm. ihmisten omia blogeja sekä suurempia keskustelupalstoja.

Mitä mieltä? Lisää linkkejä? Oma kokemus?

--------------------------------

Temppeliä lähellä asuvan mietteitä

Voimahali-foorumi

Kuoripoikien podcast temppeliltä (mp3-muodossa)

Entiset Jehovan todistajat 1

Entiset Jehovan todistajat 2

Espoolaisen naisen blogi

Toisen espoolaisen naisen blogi

Osa-aikaeläkeläisen mietteitä blogilla

Tunnustuksellisten luterilaisten foorumi

"Riukun horinoita"

Helsingin Sanomien keskustelupalsta

Helluntailiikkeeseen kuuluvien keskustelupalsta

Kansan Raamattuseuran nuorten sivun blogi

Seksuaalivähemmistöjen keskustelupalsta

Nuoren turkulaisen miehen blogi

"Tumpulan oikut"

Keski-ikäisen suomalaismiehen blogi

synty.net:n keskustelupalsta

Yksityisten katolilaisten sivu (skrollaa hieman alas)

Körttifoorumi

Terho Pursiaisen foorumi

MTV3:n keskustelupalsta Googlen välimuistista

"Ihmetellen maailmaa"

Kristillinen deittipalvelu 1

Kristillinen deittipalvelu 2

"Diennan" päiväkirja

Sana-lehden blogi "Kallen matkassa"

Uskovan nuoren blogi

Marttojen keskustelupalsta

Kolmekymppisen opettajan pohdintoja

Evankelis-luterilainen kirkonrotta

Tietoisuus.com blogi

"Lauluntekijän lautatarha"

Pekan ja Susannan sivu

Espoon vihreiden vaikuttajien blogi

Vierautta ja toiseutta avoimien ovien päivillä

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon uuden Espoossa sijaitsevan Helsingin temppelin avoimien ovien päivät pidettiin 21.9.-7.10.2006. Käyntejä kertyi yhteensä lähes 56 000, joista toki osa useaankin kertaan vierailleita kirkon omia jäseniä. Joka tapauksessa muutama kymmenen tuhatta suomalaista tutustui suomalaisessa uskonmaisemassa usein vieraana pidetyn kirkkokunnan temppelirakennukseen.

Avoimien ovien päiviä ja temppeliä käsiteltiin tiedotusvälineissä melko runsaasti. Ei liene liioiteltua todeta, että mormonismi ei koskaan ole näin lyhyessä ajassa ollut näin paljon esillä suomalaisessa julkisuudessa. Kokoamani tietokannan mukaan artikkeleita ja juttuja radiossa, televisiossa ja erilaisissa sanoma- tai aikakauslehdissä oli yli 100 kpl eri puolilla Suomea. Osa näistä oli STT:n tiedonantoja, osa itse kehitettyjä juttuja. Yleisesti on mielenkiintoista todeta, kuinka laajalla maantieteellisellä ja ideologisella spektrillä juttuja julkaistiin; lehdissä kirjoituksia oli Helsingin Sanomista Pohjolan Sanomiin, Kotimaasta Ristin Voittoon ja SRO:n Elämään-lehteen, Vasabladetista Östra Nylandiin ja Suomalainen kivi-lehdestä Siivoustaito-lehteen.

Tiedotusvälinejulkisuus on erittäin tärkeää kirkkokunnille. Näin ne voivat välittää tietoa itsestään ja pyrkiä rakentamaan itsestään tutun ja turvallisen kuvan. Toisaalta julkisuus on kaksiteräinen miekka MAP-kirkon kaltaisille pienemmille ja ulkomailta tulleille kirkkokunnille. Koska ne usein mielletään vieraiksi Suomessa, käsitellään niitä helposti tiedotusvälineissä mm. toimittajan "keskivertosuomalaisuuden" vuoksi vierautta suoraan tai epäsuorasti mainitsevin ja edistävin tavoin. Tiedotusvälineiden antama kuva vähemmistökirkkokunnista neutraloituu helposti lukijan tai kuuntelijan mielessä, ellei tällä ole muuta kontaktipintaa näihin kirkkokuntiin. Täten kirkkokunnilla itsellään on erityinen intressi vähentää vierasta kuvaansa tiedotusvälineissä.

Helsingin temppelin avoimien ovien ympärillä ollut julkisuus on melko kirjavaa. Nostan tässä esiin muutaman esimerkin lyhyiden lainausten kautta. Lainausten edustamat diskurssit voidaan nähdä vierautta tiedotusvälineiden puolelta edistävinä tai sitä mormonien puolelta purkavina. Samalla on todettava, että myös muunlaisia diskursseja löytyy temppelin ympärillä olleesta julkisuudesta: tiedotusvälineet saattavat esimerkiksi painottaa mormonien "normaaleja" piirteitä, kun taas mormonit itse saattavat joskus ottaa selvää etäisyyttä muihin kirkkokuntiin. Näin ollen alla olevia esimerkkejä ei tule pitää mitenkään kattavana valikoimana, joka esittäisi kokonaiskuvan ko. toimijoiden näkökulmista.


Yleiset tiedotusvälineet:

"Puitten yläpuolella pilkottaa ikään kuin kirkontorni, jonka päässä onkin kultainen enkeli." (Horisontti, Yle Radio 1, 24.9.2006, kursivointi lisätty)

"Temppelissä muuten ei ole, monen yllätykseksi, mitään suurta yhtenäistä salitilaa niin kuin meikäläisissä kirkoissa, luterilaisissa kirkoissa ja muissakin kirkoissa." (Ylen aikainen, Yle Radio Suomi, 3.10.2006)

"Amerikkalaisethan ovat erinomaisen päteviä hoitamaan suuria joukkoja täsmällisesti ja tehokkaasti ... [ihmisjoukko] on todella hyvin hallinnassa, ja fiilistä ylläpidetään todella ammattimaiseen tyyliin." (Ylen aikainen, Yle Radio Suomi, 3.10.2006)

Kokonaisuus on "onekligen ’amerikansk’ och har föga gemensamt med sval nordisk eller stram inhemsk design." (Hufvudstadsbladet 20.9.2006)


Uskonnolliset tiedotusvälineet ja toimijat:

"Emävale-ekumeniaa" (Sanansaattaja 40/2006)

"Asia, joka kuitenkin tekee kristillisen totuuden ylivertaiseksi [mormonien opetuksiin verrattuna]" (Vapaaseurakunnan pastorin mielipidekirjoitus, Länsiväylä 22.10.2006)

"Amerikkalainen uskonto on valloittamassa Suomea" (Vieraskolumni, Kristillisdemokraattinen viikkolehti 40/2006)


Myöhempien aikojen pyhät itse tiedotusvälineissä:

"Yksi maailman nopeimmin kasvavista kristillisistä kirkoista." (Toimittajille jaettu lehdistökansio, s. 5)

"Kyllä me esimerkiksi meikkaamme ja katsomme tv:tä, teemme ihan tavallisia asioita." (Helsingin Sanomat 21.7.2006)

"Siellä ei ole mitään salaista. Meidän mielestä siellä on pyhää, ja nyt meillä on mahdollisuus näyttää ja kertoa siitä ihmisille." (Uutiset, Yle TV 2, 19.9.2006)

On "keskeistä, että suomalaisissa kirkoissa erottuu tällainen ylös kohoava, voimakas torni." (Päivän Peili, Yle Radio 1, 19.9.2006, kursivointi lisätty)


Millaisia ajatuksia nämä vierautta edistävät tai purkavat kommentit herättävät? Monilla on myös omia kokemuksia temppelin avoimien ovien päivistä; millainen tilaisuus ne mielestänne olivat edistää tai purkaa vierautta, toiseutta ja stereotypioita?