Arkistojen helmiä II

Veljensä kanssa Ruotsista Suomeen syksyllä 1875 ensimmäisen kerran tullut mormonilähetyssaarnaaja Carl Sundström palasi Suomeen ja Vaasaan marraskuussa 1876. Ilmeisesti hieman ennen nuorempaa Sundströmiä oli saapunut 50-vuotias ruotsalaissyntyinen Axel Tullgren, joka oli lähetetty Utahista takaisin Pohjoismaihin lähetystyöhön. Suomesta tuli Tullgrenin ensimmäinen vakituisempi työalue.

Tullgren perusti Vaasaan muutamasta jäsenestä koostuvan mormoniseurakunnan 13. marraskuuta 1876, ja myöhemmin paikalle saapuneesta Sundströmistä tuli sen ensimmäinen johtaja. Parivaljakko jatkoi lähetystyötä Vaasan seudulla, mutta ainakin Tullgren vieraili esimerkiksi Pietarsaaren seudulla varhain joulukuussa.

Vaasan evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Johannes Bäck ei katsonut mormonilähetystyötä hyvällä. Vuonna 1850 syntynyt nuori Bäck oli evankelisen herätysliikkeen vahva kannattaja ja eteenpäin viejä; 1870-luvun loppu ja 1880-luvun alku oli evankelisen liikkeen nousuaikaa Pohjanmaalla. Elämäkertakirjoittajansa Lauri Koskenniemen mukaan "tuntuu siltä, että Bäckiä olisi hallinnut voimakas tunteenomainen eriuskolaisiin kohdistunut vastenmielisyys. Hän saattaa puhua jopa 'kiljukurkkuisten lahkolaisten mahtailevasta puheentavasta' ja 'lahkolaisten myyräntyöstä'." Koskenniemen mukaan Bäckiä voidaan (mormonien tavoin) myös kuvailla varmana oikeassa olemisestaan, ja "oikeaksi näkemästään hän ei tinkinyt." (Lauri Koskenniemi, Taisteleva julistaja: Johannes Bäck, 1850-1901, s. 54 ja 25.)

Baptistien lisäksi Johannes Bäckin vastustus kohdistui mm. juuri mormoneihin. Kun lähetyssaarnaajat palasivat lupausten vastaisesti Ruotsista Vaasaan marraskuussa 1876, hän tuntuu polttaneen päreensä täysin. Paikallisen sanomalehden Wasabladetin sivuilla mormoneja käsiteltiin Bäckin aloitteesta kuudessa perättäisessä numerossa joulukuussa sekä Bäckin omien kirjoitusten että hänen lähettämien ruotsalaisten aikakauslehtiartikkelien kautta. Tässä pari linkkiä hänen omiin kirjoituksiinsa:

Wasabladet 6.12.1876, etusivu, "Mormonism"

Wasabladet 23.12.1876, s. 2, "Ännu något om Mormonismen"

Bäckin aloitussanat ovat paljonpuhuvat: "Kuka olisi uskonut, että tämä vahingollinen lahko, jonka joku on sanonut olevan kieroutunut ja inhottava karikatyyri kaikesta pyhästä, löytäisi tiensä myös meidän kaukaiseen maahamme? On toki kuultu puhuttavan baptisteista, metodisteista, hihhuleista [lestadiolaisista] ja muista sellaisista, mutta ainakin mormoneilta tai "myöhempien aikojen pyhiltä", kuten he itseään kutsuvat, on kuitenkin toivonut säästyvänsä."

Vuotta myöhemmin yksi Bäckin kirje julkaistiin evankelisessa Sändebudet-aikakauslehdessä, jonka toimittajakuntaan Bäck itsekin kuului.

Bäck siirtyi baptisteja ja lestadiolaisia käsiteltyään mormonismiin ja nimitti sitä "karkeimmaksi ja tuntuvimmaksi kaikkien niiden valheoppien joukossa, joilla paholainen on kiusannut Kristuksen seurakuntaa." Wasabladetissa Bäck summasi vastustuksensa neljään kohtaan: 1. Mormonin kirjaa pidettiin Raamatun kanssa yhdenveroisena; 2. Mormonien mielestä muinainen kristillinen kirkko oli vaipunut luopumukseen vainojen ja harhaoppien kautta; 3. Mormonit asettivat Jumalan valtakunnalle fyysisen sijainnin ja vaativat sen kokonaan itselleen; ja 4. Niiden, jotka kastettiin, tuli lähteä Utahiin ja heidän sanottiin saavan varhaisten kristittyjen karismaattiset lahjat. Bäckin mielestä mormonien henki oli "valheellinen, epäraamatullinen, moraaliton ja purkaa kaikki jumalalliset ja inhimilliset järjestelmät". Tärkeänä argumenttina oli mormonien leimaaminen kristillisyyteen kuulumattomiksi.

Näiden ja muiden arkistodokumenttien valossa Johannes Bäck oli luultavasti se pappismies, joka aiheutti varhaisille mormonilähetyssaarnaajille Suomessa kaikkein eniten päänvaivaa. Myöhempinä vuosina hän ei enää näytä tulleen suoraan kontaktiin mormonien kanssa.

Seuraavalla kerralla katsaus muutamaan dokumenttiin, jotka kertovat siitä kuinka lähetyssaarnaajat reagoivat ja mihin Bäckin toimet nähtävästi johtivat Vaasan läänin kuvernöörin taholta tuona samaisena joulukuuna 1876.