Varhaisia henkilötietoja

Tutkimuksen aikana on ollut välttämätöntä koota mahdollisimman kattavat tiedot Suomessa 1800-luvulla työskennelleistä mormonilähetyssaarnaajista ja heidän käännynnäisistään. Lisäksi olen hieman kartoittanut sitä, paljonko suomalaisia tuohon aikaan liittyi mormonikirkkoon Suomen ulkopuolella.

Alustavat listaukset (ilman varsin kattavia lähdeviitteistyksiä ja muita jokaiseen henkilöön liittyviä kommentteja) voi kiinnostuksen iskiessä käydä katsomassa tästä.

Mormoniherätys Pohjan pitäjässä 1880- ja 1890-luvulla

Hyvää joulua!

Tutkimus etenee vähitellen. Historiallinen Aikakauskirja julkaisi vuoden viimeisessä numerossaan juttuni mormonismista Länsi-Uudellamaalla sijaitsevassa Pohjassa (nykyisin osa Raaseporin kuntaa) 1800-luvun lopulla. Jutun voi lukaista tästä.

Arkistojen helmiä II

Veljensä kanssa Ruotsista Suomeen syksyllä 1875 ensimmäisen kerran tullut mormonilähetyssaarnaaja Carl Sundström palasi Suomeen ja Vaasaan marraskuussa 1876. Ilmeisesti hieman ennen nuorempaa Sundströmiä oli saapunut 50-vuotias ruotsalaissyntyinen Axel Tullgren, joka oli lähetetty Utahista takaisin Pohjoismaihin lähetystyöhön. Suomesta tuli Tullgrenin ensimmäinen vakituisempi työalue.

Tullgren perusti Vaasaan muutamasta jäsenestä koostuvan mormoniseurakunnan 13. marraskuuta 1876, ja myöhemmin paikalle saapuneesta Sundströmistä tuli sen ensimmäinen johtaja. Parivaljakko jatkoi lähetystyötä Vaasan seudulla, mutta ainakin Tullgren vieraili esimerkiksi Pietarsaaren seudulla varhain joulukuussa.

Vaasan evankelisluterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Johannes Bäck ei katsonut mormonilähetystyötä hyvällä. Vuonna 1850 syntynyt nuori Bäck oli evankelisen herätysliikkeen vahva kannattaja ja eteenpäin viejä; 1870-luvun loppu ja 1880-luvun alku oli evankelisen liikkeen nousuaikaa Pohjanmaalla. Elämäkertakirjoittajansa Lauri Koskenniemen mukaan "tuntuu siltä, että Bäckiä olisi hallinnut voimakas tunteenomainen eriuskolaisiin kohdistunut vastenmielisyys. Hän saattaa puhua jopa 'kiljukurkkuisten lahkolaisten mahtailevasta puheentavasta' ja 'lahkolaisten myyräntyöstä'." Koskenniemen mukaan Bäckiä voidaan (mormonien tavoin) myös kuvailla varmana oikeassa olemisestaan, ja "oikeaksi näkemästään hän ei tinkinyt." (Lauri Koskenniemi, Taisteleva julistaja: Johannes Bäck, 1850-1901, s. 54 ja 25.)

Baptistien lisäksi Johannes Bäckin vastustus kohdistui mm. juuri mormoneihin. Kun lähetyssaarnaajat palasivat lupausten vastaisesti Ruotsista Vaasaan marraskuussa 1876, hän tuntuu polttaneen päreensä täysin. Paikallisen sanomalehden Wasabladetin sivuilla mormoneja käsiteltiin Bäckin aloitteesta kuudessa perättäisessä numerossa joulukuussa sekä Bäckin omien kirjoitusten että hänen lähettämien ruotsalaisten aikakauslehtiartikkelien kautta. Tässä pari linkkiä hänen omiin kirjoituksiinsa:

Wasabladet 6.12.1876, etusivu, "Mormonism"

Wasabladet 23.12.1876, s. 2, "Ännu något om Mormonismen"

Bäckin aloitussanat ovat paljonpuhuvat: "Kuka olisi uskonut, että tämä vahingollinen lahko, jonka joku on sanonut olevan kieroutunut ja inhottava karikatyyri kaikesta pyhästä, löytäisi tiensä myös meidän kaukaiseen maahamme? On toki kuultu puhuttavan baptisteista, metodisteista, hihhuleista [lestadiolaisista] ja muista sellaisista, mutta ainakin mormoneilta tai "myöhempien aikojen pyhiltä", kuten he itseään kutsuvat, on kuitenkin toivonut säästyvänsä."

Vuotta myöhemmin yksi Bäckin kirje julkaistiin evankelisessa Sändebudet-aikakauslehdessä, jonka toimittajakuntaan Bäck itsekin kuului.

Bäck siirtyi baptisteja ja lestadiolaisia käsiteltyään mormonismiin ja nimitti sitä "karkeimmaksi ja tuntuvimmaksi kaikkien niiden valheoppien joukossa, joilla paholainen on kiusannut Kristuksen seurakuntaa." Wasabladetissa Bäck summasi vastustuksensa neljään kohtaan: 1. Mormonin kirjaa pidettiin Raamatun kanssa yhdenveroisena; 2. Mormonien mielestä muinainen kristillinen kirkko oli vaipunut luopumukseen vainojen ja harhaoppien kautta; 3. Mormonit asettivat Jumalan valtakunnalle fyysisen sijainnin ja vaativat sen kokonaan itselleen; ja 4. Niiden, jotka kastettiin, tuli lähteä Utahiin ja heidän sanottiin saavan varhaisten kristittyjen karismaattiset lahjat. Bäckin mielestä mormonien henki oli "valheellinen, epäraamatullinen, moraaliton ja purkaa kaikki jumalalliset ja inhimilliset järjestelmät". Tärkeänä argumenttina oli mormonien leimaaminen kristillisyyteen kuulumattomiksi.

Näiden ja muiden arkistodokumenttien valossa Johannes Bäck oli luultavasti se pappismies, joka aiheutti varhaisille mormonilähetyssaarnaajille Suomessa kaikkein eniten päänvaivaa. Myöhempinä vuosina hän ei enää näytä tulleen suoraan kontaktiin mormonien kanssa.

Seuraavalla kerralla katsaus muutamaan dokumenttiin, jotka kertovat siitä kuinka lähetyssaarnaajat reagoivat ja mihin Bäckin toimet nähtävästi johtivat Vaasan läänin kuvernöörin taholta tuona samaisena joulukuuna 1876.

Arkistojen helmiä I

Arkistoissa pyöriessäni on ajan mittaan löytynyt yksi sun toinenkin mormonismiin Suomessa liittyvä dokumentti. Niitä on sekä 1800- että 1900-luvuilta, vaikkakin edellinen on tällä hetkellä enemmän tapetilla opinnäytteen vuoksi.

Koska en haluaisi pitää näitä dokumentteja vain omaksi ilokseni tai julkaisujeni alaviitteissä vaan saattaa niitä muidenkin asianharrastajien nähtäväksi, ajattelin laittaa niitä tänne esille aina silloin tällöin pienen kommentaarin kera. Suuri osa 1800-luvun dokumenteista on kirjoitettu ruotsiksi, mutta se ei toivottavasti ole este kauhean monelle. Jossakin vaiheessa kiinnostaisi koota kaikki kertyneet dokumentit erilliselle sivustolle; niitä on aika paljon.

Sarjan saa aloittaa Vaasan evankelis-luterilaisen seurakunnan vt. kirkkoherra Johannes Bäckin nimissä lähetetty kirkkoneuvoston kirje Vaasan maistraatille. Kirje on päivätty 31.7.1876 ja löytyy Vaasan maakunta-arkistosta Vaasan raastuvanoikeuden arkistosta. Tekstin voi lukea klikkaamalla alla olevia kuvia.

Kirjeessä neuvosto paheksuu kahden ruotsalaisen mormonin (Carl ja Johan Sundström, s. 1846 ja 1851) Vaasan alueella tekemää lähetystoimintaa, joka oli alkanut edellissyksynä. Sitä oli tehty enemmän tai vähemmän salassa ja hieman menestystäkin oli ollut. Kirkkoneuvoston pyyntö oli karu: koska mormonit tunnustavat oppia, jota Suomi tai sen enempää muukaan Eurooppa ei suvaitse, maistraatin tulisi ryhtyä toimiin veljesten karkoittamisekseen maasta.

Elettiin aikaa ennen vuoden 1889 eriuskolaislakia (joka ei kylläkään muuttanut mormonien asemaa), joten sanktiot olivat mahdollisia. Pormestari haettikin veljekset puheilleen elokuun alussa ja luki Bäckin kirjeen heille. Selkeitä sanktioita ei ilmeisesti tullut, vaikkakin veljekset palasivat Ruotsiin syksyllä 1876.

Carl Sundström palasi toisen lähetyssaarnaajan kanssa myöhemmin samana vuonna, ja silloin Bäckin mitta täyttyi totaalisesti; Wasabladetin numerot joulukuulta 1876 ovatkin mielenkiintoista luettavaa. Vuonna 1850 syntynyt nuori Johannes Bäck oli evankelisen herätysliikkeen miehiä ja tunsi vahvaa antipatiaa baptistien, metodistien ja mormonien kaltaisia uusia liikkeitä kohtaan. Asiasta enemmän mormoninäkökulmasta ehkä ensi kerralla.

Siirtolaisuusjuttu online

Siirtolaisuusinstituutti näyttää laittaneen Siirtolaisuus - Migration -lehden numerot viime vuosilta nettiin. Ajattelin siis ilmoitella, että alla mainittu juttuni 1800-luvun suomalaisesta mormonisiirtolaisuudesta on nyt luettavissa netissä tästä klikkaamalla (sivut 12-19).